It's a strife, but a shimmer in your eyes just makes me know, you're my amaranthine
Tuijotan jääpuikkoa, mietin, että jos leikkaisin sen irti ja heittäytyisin alle... Mutta sitten totesin, että katolta on siinä vaiheessa enää niin lyhyt matka hankeen, ettei siitä tulisi kuin selkä kipeäks. Joten päätän kömpiä sisälle, kun muutenkin jo hidastelin, että voisin vähän huutaa pahaa oloani pois, kun toiset eivät anna. enkä ole vihainen, vituttaa vaan
Paskan vitut siitä... Elämä menee eteenpäin, ja meitsihä jumalauta raahautuu perässä, vaikka kunto kuinka oliski laskenu xP
Tän päivänen kertsi:
Tear me apart,
rip me inside,
tear out my heart,
and lay it to rest
ei tätä kukaa lue, ni ei pölli, mutta jos sattuis joku olee, ni tämä on iha copyrighted to myself (;
Oha toho melodiaki, mutta ei siitä sen enempää.
Kumpa asiat ois paremmi huomenna...
]]>ja nyt äärellä sillan, heikon ja hauraan,
pyydät mua auttamaan.
"pidä kädestä kiinni jos jalkani horjuu, kanna kun korteni maahan sortuu,
varjoista valoihin lentää anna,
siipien suojassa kanna,
sillä heikko on henkeni onnen orja,
temppeli sillä vain hento sorja,
kanssani kuljethan poikki tän sillan aamun ja viimeisen illan"
ja kun silta se tuulessa keinui,
olit valmis jo luovuttamaan,
tunsit kuinka mun sormeni tarttui,
käsivarteesi voimattomaan
ja kun köydet sun sillan alta pois sortui, päästänyt en silloinkaan
Soinut päässä niiin pirusti, vähän muutin sanoja, otin sen verran taiteilijan vapautta xD Vuosi on nyt kaks kuukautta vanha, ja mitää en oo saanu aikaseks... Tunteja, tunteja, mut ei mitää tulosta, ei sitte pienintäkää... Kai se siitä joskus xD
Hope you can digg it (;
]]>
Tänään tuli ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa kirjoitettua jotain muutakin kuin äikän turhia esseitä tai koe-esseitä. Pitäisi vielä kirjoittaa filosofian oppimispäiväkirja... Eipä innosta sekää. Em. kirjoittamisesta sen verran, että tulipahan pikkusen yhteiskuntavastainen, mutta menköön, kun kerran ajattelen niin, enkä todellakaan anna myöden tässä asiassa. Tosin ajatus ei pysy enää kasassa... Joku ihmeen hormoni sitä vissii lähtee erittyy, ku kirjottaa, ku on näin sekasin heti, ku kirjottaminen loppuu.
Se vitun stalkkeri on taas mius kii... Tänään lähdin koulusta menemmän dösärille tuolla -15 asteessa, näin ovesta mennessäni, että se lähti kävelemää rappusia ylös, toiseen kerrokseen. Dösä tuli aika lailla heti, ja kun istahdin takapenkille ja katsoin kouluun päin, se oli siinä vittu toisella puolen tietä, kääntyny just kävelemää takasi koululle. Stalker, anyone?
Amaranthe on muuten yks parhaita bändejä ikinä. Siis en ois ikinä uskonu, että joku onnistuis noin komiasti yhristämää ördän, naislaulun ja mieslaulun samaa kokonaisuuteen, ja vielä IHAN järkyttävän hyvillä lyriikoilla:
Time
Is the reason why we fight to stay alive
Until the morning comes
It's a strife
But the shimmer in your eyes just makes me know
That you and I belong
And you can light the dark up all by your own
So let us show the world that the love is strong
Like a sign
Like a dream
You're my Amaranthine
You are all I needed, believe me
Like a drift in a stream
Your beauty is serene
There's nothing else
in life I ever need
My dream, Amaranthine
Time
Goes by as days and nights are turning in to years,
But I'm lying in your arms
It's the place
Were I know I'm closest to your heart
When the dark is torn apart
I know you feel the same as I inside
It feels like in a dream where we can fly.
Like a sign
Like a dream
You're my Amaranthine
You are all I needed, believe me
Like a drift in a stream
Your beauty is serene
There's nothing else
in life I ever need
My dream, Amaranthine
It's a strife, but the shimmer in your eyes just makes me know
You are my Amaranthine
Like a sign
Like a dream
You're my Amaranthine
You are all I needed, believe me
Like a sign
Like a dream
You're my Amaranthine
You are all I needed, believe me
Like a drift in a stream
Your beauty is serene
There's nothing else
in life I ever need
My dream, Amaranthine
On kyseistä kappaletta tullu PIKKUSEN popitettua tässä parin päivän aikana, muttakun on niin perkeleen hyvä, ettei voi mitää. Otin muuten selvää, kun kiinnosti, kyseisen kappaleen nimi Amaranthine tarkoittaa kuolematonta tai unfading, so to speak. Ymmärrettävä sinäänsä, kun lueskelee lyriikkaa läpi. Pakko kai se on vielä kerran tykittää tuutista ulos...
WUHUU! Popitan illan ja luen filsaa... Repikää siitä huumoria! EIKU MITÄ??! xD
Sucks to be me at the moment, kun kokeiden tekeminenkään ei enää suju -.-'
Vähäki arvo lähiympäristölle kärsii, mutta menköö xD
I laugh in the face of danger! MUAHAHAHAA!!!!
]]>On ollut pitkään tyhjä olo... Olen yrittänyt kirjoittaa, mutta siitä ei tule MITÄÄN, ei sitte niiku yhtää mitää. Talentti hukkuu, eikä synny oikeestaa mitää... Toisaalta muutamia ideoita on ollut, mutta ovat lähteneet yhtä nopeasti, kuin tulivatkin. Tekisi mieli syyttää koulujärjestelmää, joka todistetusti tappaa luovuuden, mutta en voi, kun ei ole siitä kyse... On ihan oma ongelma... Mikä, ni se on sitte toine juttu.
Koulussa meinas pää hajota pariin filsan ryhmäläiseen JA kaiken kukkuraksi muuan nimeltä mainitsematon stalkkeri, jonka toivoin jo lopettaneen rupesi sitten kaveeraamaan... Ei mitää tolkkuu täs toiminnas oikeesti... Joku kaunis päivä mä vielä tilitän koko maailmalle sen, mut ei viel, the time's not right.
"Don't you dare to read my mind,
Because you don't like, won't like what you'll find,
And the more that you resist me,
The greater the damage will be"
The Unguided - Phoenix Down
Post Scriptum: Maailman kovin ja hienoin biisi
Olen kovin huolissani... Hän on nyt hyvin heikossa kunnossa... Tiedän, ettei siihen kuole, vaikka aina välillä siltä vaikuttaisikin, mutta en voi muuta kuin huolia. Pelkään, että menetän hänet, pelkään, että jään taas yksin, pelkään, että stressi on hänelle liikaa. Nyt tosin muuan ystäväni (xD) pääsi vihdoin intistä. Eipä tarvii enää notkua yksin pelaamassa, kun on pelikaveri xD
Kello soi kaheksalta, jätin sen varmuuden vuoks, etten vaa unoha lähtee. Koulu alkaa tänää ;'(
Tänään on yhden kaverin synttärit... Varmaa iha helvetin hienoa alottaa koulu synttärilahjana... Olisi kiva siitäkin välillä kuulla, kun ei siitä kuulunu tossa lomallakaa paljoa paskaakaan... Lieneekö seki sairastunu johonki vitun pöhöö... No joo, en tiiä
"Staring, dreaming, cold rain, skin steaming.
Just some fog in my eyes.
Tides in my blood follow the pale moon
drawing my soul to the skies.
"Oh, I get up and make myself some coffee
I try to read a bit but the story's too thin
I thank the Lord above
That you're not there to see me
In this shape I'm in"
]]>tähän on taas tultu... Nyt hajottaa jo sen verran, että ei saa
untakaan. Onneks on kavereita, jotka lohduttaa. Meniki tässä
sitte yölle senki kanssa. Nyt muuten olen tässä "vapaalla", joten en
vaan jaksa kirjottaa mitään v***n kirjakieltä... Mielitiettyni ei
kuitenkaan lue tätä(ei se arvaa, eikä keksi katsoa, joten voin avata
sydäntäni).
On ollut tosi rakastettu olo viime aikoina; aiheetonta tiuskimista,
haukkumista, vähättelyä ja loukkaamista. Ei se kai sitä tahallaan,
mä vaan muutun objektiks. Kaikista niistä "ethä sä mee pois?"
kommenteista huolimatta alkaa tuntua siltä, että oon vaa
objekti... Vai älyykö hän tehneensä virheen, ja siksi sitten "anoo",
etten olis vihanen. Nyt ei vaan enää pää kestäny. Iha vihoviimenen
pisara oli eilisen keskustelu siitä, että mitä tänään tapahtuisi.
Olin suunnitellut jo paljon, oli paikkakin, kuvittelin jo, miten hän
ilahtuisi, kun ei tarvitsisi vain istua meidän sohvalla tai mun
sängyllä jauhamassa paskaa, vaan saisi pyöriä pitkin Vanhan
Markkinoita. Meidän piti viettää aikaa kahden, mutta ei. Onhan
karaokekin kivaa, mutta ei mua niin kauheasti se kiinnostanut,
tarvitsin vaan seuraa tyrehdyttämään tän tunteen... Ehkä ne tekis
maailmasta paremman paikan, no eipä vitussa... Harmitti vaan
kahta kauheemmin... Sanoin niille jo, että meen nukkumaan, mutta
en saanu unta. Voisin nyt koittaa uudestaa, ku oon saanu
rauhottua... Musiikki tekee ihmeitä, toisaalta oli myös
mielenkiintosta luettavaa (:
Alan tunnistaa itsessäni häviäjän, mutta kai mä vaan, niinku aina,
ylireagoin. Koulussa on yks tyttö, joka häiritsee... Se seuraa mua
koko ajan, eikä jätä rauhaa... Seuraa ku hai laivaa... Kumpa se ois
unohtanu kaiken joululoman jälkee, joka muute alko eile (: Ei nyt
vaa yhtää jaksa...
Oon löytäny jopa yhen ystävän koko koulusta,
kai sekin jotain on, en luota ihmisiin turhan helposti, mutta hän
tuntuu jotenkin, samanlaiselta, ja ymmärrän, että voin luottaa
häneen, koska hän tietää, miten pahalta tuntuu, jos kertoisi
eteenpäin, eikä hän vaikuta siltä, että haluaisi sitä kenellekkään
muulle. Eihän meistä kukaan (:
Olen alkanut menettää hallinnan... Ennen sisäinen peto oli tyyni,
mutta se on taas herännyt, tahtoisi ulos. Täytyy varoa, etten sano
mitään tyhmää... En näin joulun alla varsinkaan. Riittää, että on
yksi, joka on kärsiny mun typeryydestä, ei tarvii olla enempää... Mä
oon alkanu kuulostaa taas itsesääliseltä... Siltä, ku elämä ois taas
jotain vitun säälipeli, jota pelataa kilpaa muun maailman kanssa.
Nej tack, inte mera. En vaan kestä sitäkään enää...
Ihmiset on muuten surullisen tyhmiä... Ei ne nää maailmaa, eikä
todellisuutta... Elää jossain vitun pilvilinnassa, jossa saavat työn,
ku koulut loppuu, koska sehän on varma juttu... Ei vittu, kun
meinasin kilahtaa filsan tunnilla... Onneksi olin luvannut itselleni ja
ystävälleni, että pidän ns. "hiljaisen filsan tunnin", ihan vaan siksi,
että tuntuu, että mä aina käyn dialogia opettajan kanssa...
Parempi niille, ei ne ois sitä kestäny kumminkaa. Oisivat vaa alkanu
selittää jotain omaa paskaansa, ja jos oisivat joutuneet miettimää
sitä, oisivat murtuneet... Ei ne kestä totuutta, siks ne ei sitä
nää... Vanhemmat ei oo opettanu, toisin ku meillä. Mitää ei saa,
jos ei anna jotain vastineeks... Rahasta aikaa ja niin edelleen.
Eihän onni kävele ovelle, koputa ja pyydä lupaa astua sisään...
Missä vitun pilvilinnassa nää asuu??!
Kerroin tästä jo uudelle ystävälleni, hän ymmärsi. Ei tarvinut
selitellä. On mukavaa vaihteeksi saada keskusteluseuraa, joka ei
kiellä kaikkea, mitä ei ole todistettu oikeaksi... Raukka on vain
vähän kärsinyt, ja toivoisin voivani auttaa, mutta konstit ovat
vähissä, voinhan onneksi aina puhua ja ennen kaikke kuunnella.
Toivottavasti hän ei loukkaanu tästä, se ei ainakaan ollut
tarkoitus.
Olen kirjoittanu ajatuksiani paperille nyt muutaman tunnin...
Musiikki katkaisee ajatuksen yleensä vielä juuri vittumaisessa
kohtaa, mutta kyllä tähän on tultu. Ehkä olisi aika yrittää
nukahtaa uudestaan, onhan kumminkin oltava jo kahdeltatoista
mielitiettyni luona. Toivottavasti kaikki on sitten paremmin (:
Todellakin wnb-22. päivä... Kello on jo pitkälti neljättä tuntia yli päivän taitteen... No vittuako siitä
"Mä jos suuni sulkisin,
avaisin korvat ja kuuntelisin,
miten maailma laulaa meille,
"en tahdo pahaa teille"
Olenko mä sitä uskomaan,
mä toive untani pilaamaan,
jonka luonnut olen turvaamaan,
siltä mikä mua saalistaa."
C-osa omasta kipaleesta, joka kulkee demo-nimellä "vine"
]]>